Ōkami – pelikokemus aatelia

Onko teillä hetki aikaa puhua mahtavasta pelistä nimeltä Ōkami?

Ōkami on alunperin julkaistu jo päälle 10 vuotta sitten, mutta fanien ja uusien pelaajien onneksi tämä peliklassikko uudelleenjulkaistiin tuossa viime vuoden lopussa HD-versiona. Henkilö jolle peli ei ole tuttu, voisi ihmetellä miksi tällaisesta vanhasta asiasta kirjoittelen, mutta usko pois, tämä peli on sen arvoinen!

Hurahtaminen Ōkamin maailmaan

Ensimmäinen oma kosketus peliin oli heti sen tultua markkinoille. Kaverin pienessä kämpässä istuttiin iltaa porukalla ja ahtauduttiin makkariin tsekkaamaan jotain tosi hienoa peliä. Muistan kuinka kaveri tästä hehkutti ja ihastelin kaunista grafiikkaa, mutta itse peliin en tuolloin päässyt sisälle. Peli ja sen tyyli jäi kuitenkin jonnekin tuonne muistin takamaille ja viime vuonna saatuamme PlayStation 2 -pelikonsolin, aloimme haalimaan sille pelejä vanhojen PS1-pelien lisäksi. Pelikaupassa selatessamme tällöin 6-vuotiaan tyttäreni kanssa käytettyjen pelien valikoimaa, silmäni osuivat pelikannen sivuun, missä luki Ōkami! Jälkikasvu siinä ihmetteli mun hepulointia ja unelmakimalletta, mikä varmasti sarjakuvamaisesti kehysti minut ja kädessä pitämäni pelikotelon. Siitä se hurahdus sitten lähti!

Meillä on pelattu Ōkamia yhdessä pikkuihmisen kanssa, pääasiassa niin, että minä pelaan ja hän katsoo ja välillä käy seikkailemassa itse, mutta ei varsinaisesti pelaa tarinaa. Minä myös luen kaikki keskustelut hänelle suomeksi käännettynä, että pysyy tarinassa mukana. Ollaan pelattu yleensä kerrallaan sellaista 2-6 tuntia ja sitten, lapsen kanssa hieman hitaammalla tahdilla, mutta ehtii mukavasti fiilistelemään ja nauttimaan pelin maailmasta. Lapsi katsoo pelejä täysin erilaisin silmin, hän kiinnittää huomiota asioihin, mitä itse eteenpäin vauhdilla puskiessa ei aina huomaa. Lapsen kanssa pelaaminen tuo mukavaa perspektiiviä omaan pelitaipumukseen, vaikka hömppäseikkailuja tulee tehtyä ihan itsenäisestikin. Pelimusat on meillä soineet päässä molemmilla, leikkeihin on tullut saken valmistusta ja tytär on jopa opettanut päivähoidossa kavereille Ōkamin maailmaa ja siellä he ovat leikkineet ties mitä vesiolohikäärmeleikkejä sun muuta.

Ōkami jäi pelin julkaistessa skenessä hieman taka-alalle. Se saavutti kuitenkin järkkymättömän fanikunnan, joka on pystyssä edelleen. Pelaajat jaksavat edelleen uppoutua pelin tarinaan yhä uudestaan ja uusia pelaajia liittyy kasvavaan ja pysyvään fanittajaporukkaan. Monelle peli on superhypetyksen aihe ja kiistattomasti lempipeli. Monet pelaajat ovat Ōkamin myötä innostuneet tutkimaan yhteyksiä japanilaiseen mytologiaan ja muita syvällisempiä aspekteja pelistä.

Jumalasusi Amaterasu

”Ah…Amaterasu. Origin of all that is good and mother to us all.”

Ōkamissa seikkaillaan uudelleensyntyneellä valkoisella sudella, Amaterasulla, joka herää satavuotisesta unestaan pelastamaan pimeyden valtaan joutunutta Nipponia. Amaterasu ei pelissä puhu ollenkaan, vaan hänen kanssaan seikkaileva hyönteisen kokoinen ja temperamenttinen Issun hoitaa keskustelut kaksikon puolesta. Pelin tarinassa vallitsee kokonaisuus, mutta edetään Amaterasun ja Issunin kanssa alue ja ihmisjoukko kerrallaan. Ōkamissa vallitsee jonkinlainen lempeys ja rauhallisuus, eikä painostavaa kiirettä tunnu taustalla. Pelikokemus on kaikenkaikkiaan hyvin miellyttävä. Pelissä tutustuu monenlaisiin tarinoihin ja jopa hyvinkin hupaisiin ihmisiin sekä heidän ongelmiinsa, mikä syventää ja keventää tarinan etenemistä. Omalaatuiset hahmot tuovatkin tarinaan Amaterasun tarvitsemia pieniä lisäapuja tai erikoisia tehtäviä. Mukaan mahtuu haikeita ja paljon repeilyä aiheuttavia keskusteluja. Eeppisen upean tunnelman takaa maalattu japanilaistyylinen maailma, joka hurmaa monen pelaajan kiehtovalla taiteellisuudellaan. Uusi HD-versio tuo vanhaan, jo itsessään upeaan grafiikkaan vielä nykyaikaisen lisäpotkun.

Seikkailun lisäksi Ōkamissa on pulmatehtäviä, sivutehtäviä, jemmojen löytämistä ja tietenkin taistelua omituisia otuksia vastaan. Amaterasu taistelee selässään olevilla aseilla, mutta erikoisuutena hänellä on Celestian Brush, eli jättimäinen maailmaa muokkavaa jumalainen sivellin, millä hän voi tehdä erilaisia taitoja. Näitä erikoisuuksia kerätään pelin edetessä ja tarvitaan taisteluissa ja etenkin pelin eri tilaneissa olevien ongelmien ratkaisussa. Jumalaisella siveltimellä voi esimerkiksi muuttaa päivän yöksi tai yön päiväksi, tehdä pommeja, viiltää kiviä halki tai hidastaa hetkeksi ympäröivän maailman aikaa. Taistelut pelissä ovat kohtuullisen helppoja, paitsi pomotaistelut, joissa täytyy käyttää tiettyä tekniikkaa vastuksen päihittämiseen ja joskus taistelu voi tuntua pitkäänkin kestävältä, ellei heti tätä kikkaa keksi. Onneksi internetin ihmeellinen maailman on täynnä ohjeita, jos omat hermot alkavat napsua ratkaisua yrittäessä.

Pienenä yksityiskohtana täytyy mainita, että ”taistelukehän” ympärillä leivujissa merkinnöissä lukee oikeasti asiaan kuuluvia sanoja. Merkkejä ei olla sattumanvaraisesti laitettu tai keksitty täysin omia ja hyvältä näyttäviä. Kieliä osaava tuttavani tästä minulle mainitsi mielissään, kun hänelle peliä kerran näytin.

Pelissä yksi oma lempipuoli on kirottujen alueiden puhdistus, jolloin se herää synkeästä pimeydestä upeaan kukkaloistoon. Suuressa Nipponissa näille alueille tulee myös eläimiä, joita voi ruokkia ja laittaa puita kukkimaan. Tällaiset ihanat pienet yksityiskohdat tekevät pelistä entistä ihanaisemman.

Ōkami Den

Sen lisäksi, että Ōkamin peruspeli on julkaistu usealle pelikoneelle (Playstation, Wii, PC, Xbox), sille on myös tehty jatko-osa Ōkami Den ja sitä voi pelata Nintendo DS käsikonsolilla. Peli sijoittuu Ōkamin jälkeiseen maailmaa ja seikkailijana onkin pieni ja suloinen valkoinen jumalasusi, Amaterasun pentu nimeltään Chibiterasu. Maailma on tässäkin yhtä upea, mutta pelattavuus hieman erilainen. Jokaisen Ōkami-fanin ehdoton hankinta.

Mukavia pelihetkiä Amaterasun ja Chibiterasun kanssa!

~Saija Sasetar

The post Ōkami – pelikokemus aatelia appeared first on EMP-blogi.